Työnteko muuttuu – on aina muuttunut

Vierailevana bloggaajana tänään Martti Kankaanranta:

mk
”Lääke muutokseen on valppaus ja intohimo uuden oppimiseen – kaiken aikaa, koska muutos yltää myös sinun tasolle, varmasti!”

Volkswagenin johtokunnan puheenjohtaja kirjoitti jo 25 vuotta sitten työelämän tulevasta valtavasta murroksesta, joka on väistämättä edessä. Työ on ollut aina muutoksessa. Näin todettiin Lapin Yrittäjien ja Yritykset kehittämispolulle –projektin vastikään Torniossa järjestämässä Uuden Työelämän Trendit –seminaarissa, jossa  asiantuntijat ja yrittäjät linjasivat työelämän muutosta.  Todettiin, että tekniikan kehitys, tuotavuuden nousu ja kasvava vauraus pakottaa muutoksiin. Työpaikkojen syntyminen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, sekä yksinyrittäjyyden nopea kasvu on pitkälti tulosta edellä mainituista asioista.

Se, miten työn ilo, tehokas työaika ja taloudelliset tulokset optimoidaan on avainkysymys myös tuottavuuden kasvussa. Henkilöstötuottavuuden teorian onnistunut istuttaminen käytäntöön, työyhteisöihin, tulee olemaan merkittävä kilpailutekijä. Tässä muutamia käytännön esimerkkejä: Kun etätyö yleistyy ja projektit ovat maailmalla mobiili –pohjaisesta työajanseurannasta on suuri hyöty, ja tiedot menevät reaaliaikaisesti palkanlaskentaan.  Skype –kokoukset  yrityksissä ovat päivittäisiä.  Lean –johtamisfilosofia valtaa alaa niin tuotanto- kuin palvelualan yrityksissä.

Uusia työtapoja käyttöön ottaneiden yritysten kokemukset ovat olleet hyviä, mutta uuden tekniikan ja toimintatapojen muutos yrityksissä ei ole koskaan ongelmatonta. Muutoksen isoin jarru on ihminen tottumuksineen.  Nuoret ovat valmiimpia ottamaan käyttöön ja omaksumaan uudet tavat toimia.  Yrityksessä ja muissa työyhteisöissä sisäinen innovointi koko porukalla on tärkeässä roolissa uudistusten läpiviennissä ja hyväksymisessä.

Alussa mainitussa 25 vuotta vanhassa artikkelissa todettiin, että koulujen pitäisi paneutua enemmän valmentamaan ihmisiä siihen, miten he voisivat käyttää luovasti omaa vapaa-aikaansa, kun koulujemme tarkoituksena on miltei yksinomaan kouluttaa tulevaa työntekijäpolvea. Tarvitaan radikaalia uudelleenajattelua tavoissa, joilla työnteko ja vapaa-aika organisoidaan. Edelleen artikkelissa todettiin, että työttömyyden poistaminen ja nykyisen hyvinvoinnin säilyttäminen yhtä aikaa on samaa kuin yrittäisi neliöidä ympyrää – se on mahdotonta.  Nykyiset työttömyysluvut niin Suomessa kuin muualla näyttävät osoittavan tähän suuntaan.

Digitalisaation megatrendi, kaikki laitteet yhteydessä internettiin, muuttaa tekemistä ja luo isoja haasteita myös turvallisuuden takaamiseksi. Maailma kehittyy ja työn tuottavuus nousee tästä eteenpäinkin.  Edellä mainittu kommentti työttömyyden poistamisen ja nykyisen hyvinvoinnin säilyttämisen mahdottomuudesta edellyttää myös oikeasuuntaisia poliittisia päätöksiä ja uusia tulonjaon periaatteita on kehitettävä.  Vain muutos on mahdollisuus.  Tässä on siis kysymys myös poliittisten päättäjien viisaudesta tehdä päätöksiä, joiden seurauksena työt eivät katoa, vaan työllisyys paranee ja investoinnit elpyvät.

Työ muuttuu – muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet! Kilpailukykyä ja vaurautta mitataan vielä perinteisesti bruttokansantuotteen muutoksella, työtuntien määrällä ja työn tuottavuudella. Työnteon tapahtunut ja jatkuva pitkälti teknisestä kehitystä johtuva raju muutos edellyttää vanhentuneista mittareista luopumista, työtuntimittarista tulisi päästä eroon ja bkt-mittarikin kuvaa huonosti hyvinvointia. Asenteiden ja pelisääntöjen on muututtava, koska työ muuttuu. Suomessa tarvitaan pikaisia työelämän rakennemuutoksia. Olemme tässä asiassa selvästi muita Pohjoismaita jäljessä.

Martti Kankaanranta

 

”Hei, minulla olisi idea”

ekaterina-myller
Ekaterina Piiraista kiinnostavat erityisesti mikroyritykset ja yksinyrittäjät.

”Hei, minulla olisi idea”,
huikkaat iloisesti esimiehellesi mielessäsi ajatus siitä miten asiakaspalvelua voitaisiin kehittää.  – Todella hieno juttu, mutta minulla on nyt kiire, katsotaanko myöhemmin?

Pian asia kuitenkin unohtuu, huuhtoutuu pikkuhiljaa kummankin osapuolen mielestä. Ehkä se nousee esille taas kehityskeskustelujen yhteydessä, mutta se ei kuitenkaan saa huomiota osakseen, sitä vähätellään. Mitäpä tavallisella työyhteisön edustajalla olisi annettavaa enempää kuin moitteeton työpanos ja hyvä jos sekin ilman pitempiä sairauspoissaolojaksoja.

Kuulostaako tutulta? Sinulla, tavallisella työntekijällä olisi ajatuksia yrityksen prosessien, tuotteiden tai palveluiden kehittämisestä, mutta äänesi ei kuulu. Tai esimies, painiskeletko yksin tuotteistamiseen liittyvän kokonaisuuden kanssa, kun työntekijää kuuntelemalla voisi asiaa helpottaa?

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että työyhteisön kuunteleminen ja työntekijän vaikutusmahdollisuudet vaikuttavat positiivisesti yrityksen työelämän laatuun ja tuottavuuteen. Työn tehokkuus näyttää paranevan selvästi, jos työntekijällä on vaikutusvaltaa työhönsä.

Myös LEAN-ajattelussa, joka tavoittelee parasta mahdollista lopputulosta ilman että resursseja tuhlataan liikaa, uskotaan siihen, että työtekijät tietävät itse parhaiten miten tietty tehtävä voidaan suorittaa tehokkaammin.

”Miksi ratkaisisimme kaikki ongelmat johtokunnan pöydässä istuvien kahdentoista henkilön voimin, kun meillä on 78 toimistossa ympäri maata 30 000 henkilöä, jotka voivat auttaa meitä? ” kysyy, USA:n PricewaterhouseCoopers:in innovaatiojohtaja kirjoituksessaan Viisi opetusta innovaatioiden ja yrittäjyyden ohjaamiseen.

PricewaterhouseCooper on globaali tilintarkastusyritys, joka on ollut seitsemän kertaa FORTUNEn 100 parasta työpaikkaa -listalla. Sen johtajat pyrkivät jatkuvasti tekemään työntekijöistään innovatiivisempia ja yrittäjähenkisempiä. Heidän ponnistuksensa jatkuvan innovaation mallin luomiseksi, jossa keskiössä ovat henkilöstön ajatukset, on johtanut kiihtyvään kasvuun ja tuottoon.

Myös Suomesta löytyy inspiroivia malleja työyhteisön kuuntelemisesta. Esimerkiksi Affecto Finlandissa on käytössä intraan luotu ideavinkkari-aloitelaatikko, jonka lähtökohtana on läpinäkyvyys: kaikki ideat ovat julkisia ja jokaisella on mahdollisuus kommentoida toisten kirjaamia ideoita. Leanware:ssä pidetään kaksi kertaan kuukaudessa toimitusjohtajan kyselytunti, johon kaikilla on mahdollisuus lähettää joko nimellään tai nimettömästi kysymyksiä, ideoita tai palautetta etukäteen pulinaboxin kautta.

Sinisen Meteoriitin toimitusjohtajalla on puolestaan viiden päivän palvelulupaus, joka tarkoittaa sitä, että mikä tahansa toimitusjohtajalle esitetty asia hoidetaan viiden työpäivän sisällä. Pipelife Finlandissa henkilökunnalla on taas mahdollisuus varata lounas- tai illallisaika toimitusjohtajan kanssa, jolloin keskustellaan pääsääntöisesti henkilön itse tärkeiksi kokemista asioista.

Visma Solutionsissa henkilöstöä kuunnellaan toteuttamalla joka keskiviikko Employee Mood Index -kysely, jonka yhteydessä jokainen voi anonyymisti kertoa tunnelmistaan asteikolla 1–5 sekä antaa vapaamuotoista palautetta, joka välitetään johtoryhmälle torstaina ja se käydään läpi joka toinen perjantai.

Minkälainen kuuntelemisen käytäntö sopisi juuri sinun yritykseesi?

Ekaterina Piiraine

Työelämän laatuun panostaminen on yrityksesi tärkein investointi

nurminen-henna-1
Henna Nurmisen mielestä henkilöstö on yrityksen voimavara.

Politiikan kuuma peruna on tällä hetkellä yhteiskuntasopimus, jossa kilpailukyvyn parantamisen lääkkeet ovat mm. työajan pidentäminen ja lomarahojen pienentäminen. Samanaikaisesti yrityksissä pidetään YT-neuvotteluja, joista nyt tuoreimpana VR:n ilmoitus irtisanoa yli 200 henkilöä.

Voisiko asioita ratkoa myös toisin?

Kaikki tiedämme sen, että menestyvä liiketoiminta ja kilpailukyky syntyvät työelämän laadusta. Hyvä työn organisointi ja innovatiivinen työympäristö, onnistuneet rekrytoinnit ja perehdyttäminen sekä hyvä johtaminen ja kehittämisen meininki ovat työelämän laadun avaintekijöitä. Ne ovat oikeita lääkkeitä Suomen kilpailukyvyn parantamiseen.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet sen, että työelämän laatuun panostaminen on yrityksen tärkein investointi. Kun yrityksessä panostetaan työelämän laatuun, on tutkittu, että tuottavuus työtuntia kohden nousee yli 6 %:a. Lapin yliopiston tutkimusjohtaja Marko Kesti on tieteellisesti todentanut väitöstutkimuksessaan, että henkilöstölähtöisellä prosessikonsultoinnilla parannetaan sekä työelämän laatua että tuottavuutta. Asettamalla henkilöstökehittämisen tavoitteet, toteuttamalla kehittämisprosessi, jossa henkilöstö osallistuu työn sujuvuuden parantamiseen  ja niin että, parannukset toteutetaan yhdessä esimiehen ja ryhmän jäsenten kanssa, saadaan paras tulos aikaiseksi, kirjoittaa Kesti blogissaan. Eli tärkeintä on tehdä asioita yhdessä.

Askelia yrityksen kehittämispolulla kannattaa ottaa niin, että ensin tarkistaa omaa ajattelutapaansa suhteessa työelämän laatuun. Kaikki lähtee liikkeelle siitä perusoivalluksesta, että iloinen työntekijä tuo yritykselle enemmän euroja kuin naama mutrussa oleva. Tämän jälkeen kannattaa kartoittaa yrityksen nykytila, hyödyntäen esimerkiksi Marko Kestin laskelmia. Kehittämiskohteita kannattaa poimia 1-3 kohdetta, joihin lähdetään panostamaan. Määritellään kehittämiskohteelle tavoite ja tehdään kehittämistyötä yhdessä henkilöstön kanssa.

Työelämän laatuun satsaaminen ei ole ainoastaan johtajan työtä, mutta kehittämistyön vetovastuu on hänellä osallistaen koko henkilöstön. Edetään hommassa askel kerrallaan.

On hyvä muistaa, että hyvän työelämän laadun ylläpito ja parantaminen on hidasta ja hivuttavaa rakentamista, joka ei välttämättä heti näy työn arjessa. Tämän ovat huomanneet kaikki menestyvät yritykset.

Apuna työelämän kehittämisessä yrittäjälle on useita tahoja, kuten erilaiset hankkeet ja julkiset yrityspalvelutoimijat. Hankkeet tosin mielletään usein vain hankkeiksi, jotka eivät jätä jälkeensä mitään ja niihin osallistuvat aina samat yritykset. No ehkä ne ovat juuri ne menestyneet yritykset?

Kolmen ELY-keskuksen ESR –rahoitteinen hanke tarjoaa sinulle mahdollisuuden saada yrityksesi kehittämispolulle. Kyllä olemme yksi hanke muiden joukossa, mutta haluamme, että tästä hankkeesta sinulle jää kättä pidempää. Kuten edellä kuvasin, työelämän laatuun panostamista tehdään askel kerrallaan ja me autamme sinua niiden askelien ottamisessa. Haastankin nyt jokaista yritystä laajentamaan omaa ajattelutapaansa ja miettimään mihin oikeasti kannattaa satsata: myyntiin ja markkinointiin niin kuin aina ennenkin vai siihen, että sitä tekee osaava ja hyvinvoiva henkilöstö.

Usko pois, kehittäminen kantaa kasvuun!

Henna Nurminen