Tuottavuutta rekrytoinnin näkökulmasta

Suomen yrityksistä 93,4 %:a on mikroyrityksiä eli alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä . Vuosina 2006-2011 mikroyritysten työntekijämäärä on kasvanut lähes 18 %:a, kun pienyrityksissä kasvu on noin 11 %:a, keskisuurissa nolla ja suurissa yrityksissä työntekijöiden määrä on vähentynyt.

Eikö siis ole aika selvää, että meidän kannattaa tarkastella tuottavuutta rekrytoinnin näkökulmasta?

Mutta minkälaisia haasteita rekrytointiin liittyy?

Mikroyrityksen organisaatiorakennetta voisi kuvata sanalla perhe. Miten sinä rekrytoisit perheeseen?

levi-3
”Mitä jos rekrytoinnin voisi tehdä toisin?”

Rekrytointi on aina iso satsaus yrityksessä ja moni yllättyy kuinka paljon aikaa rekrytointiin menee ja aikahan on aina kortilla mikroyrityksissä.

Usein voi olla myös sellainen tilanne, että ei ihan tarkkaan tiedetä, minkälaiseen tehtävään ollaan työntekijää rekrytoimassa, jolloin ei myöskään osata määrittää minkälaista osaamista tarvitaan. Halutaan moniosaajia.

Entä kun rekrytointi nähdään liian isona riskinä, eikä uskota rekrytoinnin lisäävän yrityksen tuottavuutta.

No mitä sitten kannattaisi tehdä?

Tein rekrytointeja edellisessä työssäni ja voin sanoa, että turhauduin siihen, kun hakijoita ei enää kiinnostanutkaan tarjoamani työpaikka tai heitä ei edes tavoittanut haastattelun jälkeen. Monesti oli myös vaikeaa löytää hyviä työntekijöitä hakijoiden joukosta.

Päädyimme toteuttamaan ns. rekrytointipäivän, jonka avulla rekrytoimme kerralla n. 30 kesätyöntekijää ympäri Suomen.

Rekrytointipäivään oli esikarsinta hakuilmoitukseen vastanneiden joukosta ja itse päivään kutsuttiin 60 hakijaa. Hakijat tulivat paikan päälle 10 henkilön ryppäissä eri puolilta Suomea ja kiersivät tunnin aikana erilaisia työpaikkaamme liittyviä toiminnallisia rasteja, jotka olivat meidän työntekijöiden toteuttamia.

Tällä tavalla saimme hyvän kokonaisarvion hakijoista, heidän osaamisestaan ja siitä miten he istuvat yritykseemme ja sen toimintakulttuuriin. Myös hakijat näkivät, minkälaiseen yritykseen he hakivat ja saivat tehdä omat johtopäätöksensä suhteessa työnantajaan, mahdollisiin työkavereihin ja yrityksen toimintatapoihin.

Kysynkin, voisiko rekrytointeja toteuttaa tuottavuuden näkökulmasta resursseja ja osaamista yhdistämällä?

Entä voisiko tämä tapa toimia useamman saman toimialan yrityksissä yhteisenä rekrytointimallina, erityisesti mikroyrityksissä, joissa resurssit ovat rajallisia?

Haluan myös haastaa yrityksiä miettimään sitä miksi juuri heidän yritykseen kannattaa tulla. Uskon, että onnistuneet rekrytoinnit lisäävät paitsi alan kiinnostusta mutta myös yrityksen tuottavuutta.

Järjestämme yhteistyössä KoulutusAvain Oy:n kanssa Oulussa ja Rovaniemellä ”Mistä on hyvä rekrytointi- ja perehdyttämisprosessi tehty” -valmennuskokonaisuudet. Tässä valmennuksessa haastamme yksinyrittäjiä ensimmäisen työntekijään rekrytointiin ja mikroyrityksiä uudistamaan rekrytointiprosessiaan. Saat valmennuksesta lisätietoja Valmennukset –välilehdeltä, josta voit myös ilmoittautua mukaan.

Eiköhän laiteta yhdessä rekrytoinnin ja perehdyttämisen työkalupakki kuntoon!

Henna Nurminen

Työelämän laatuun panostaminen on yrityksesi tärkein investointi

nurminen-henna-1
Henna Nurmisen mielestä henkilöstö on yrityksen voimavara.

Politiikan kuuma peruna on tällä hetkellä yhteiskuntasopimus, jossa kilpailukyvyn parantamisen lääkkeet ovat mm. työajan pidentäminen ja lomarahojen pienentäminen. Samanaikaisesti yrityksissä pidetään YT-neuvotteluja, joista nyt tuoreimpana VR:n ilmoitus irtisanoa yli 200 henkilöä.

Voisiko asioita ratkoa myös toisin?

Kaikki tiedämme sen, että menestyvä liiketoiminta ja kilpailukyky syntyvät työelämän laadusta. Hyvä työn organisointi ja innovatiivinen työympäristö, onnistuneet rekrytoinnit ja perehdyttäminen sekä hyvä johtaminen ja kehittämisen meininki ovat työelämän laadun avaintekijöitä. Ne ovat oikeita lääkkeitä Suomen kilpailukyvyn parantamiseen.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet sen, että työelämän laatuun panostaminen on yrityksen tärkein investointi. Kun yrityksessä panostetaan työelämän laatuun, on tutkittu, että tuottavuus työtuntia kohden nousee yli 6 %:a. Lapin yliopiston tutkimusjohtaja Marko Kesti on tieteellisesti todentanut väitöstutkimuksessaan, että henkilöstölähtöisellä prosessikonsultoinnilla parannetaan sekä työelämän laatua että tuottavuutta. Asettamalla henkilöstökehittämisen tavoitteet, toteuttamalla kehittämisprosessi, jossa henkilöstö osallistuu työn sujuvuuden parantamiseen  ja niin että, parannukset toteutetaan yhdessä esimiehen ja ryhmän jäsenten kanssa, saadaan paras tulos aikaiseksi, kirjoittaa Kesti blogissaan. Eli tärkeintä on tehdä asioita yhdessä.

Askelia yrityksen kehittämispolulla kannattaa ottaa niin, että ensin tarkistaa omaa ajattelutapaansa suhteessa työelämän laatuun. Kaikki lähtee liikkeelle siitä perusoivalluksesta, että iloinen työntekijä tuo yritykselle enemmän euroja kuin naama mutrussa oleva. Tämän jälkeen kannattaa kartoittaa yrityksen nykytila, hyödyntäen esimerkiksi Marko Kestin laskelmia. Kehittämiskohteita kannattaa poimia 1-3 kohdetta, joihin lähdetään panostamaan. Määritellään kehittämiskohteelle tavoite ja tehdään kehittämistyötä yhdessä henkilöstön kanssa.

Työelämän laatuun satsaaminen ei ole ainoastaan johtajan työtä, mutta kehittämistyön vetovastuu on hänellä osallistaen koko henkilöstön. Edetään hommassa askel kerrallaan.

On hyvä muistaa, että hyvän työelämän laadun ylläpito ja parantaminen on hidasta ja hivuttavaa rakentamista, joka ei välttämättä heti näy työn arjessa. Tämän ovat huomanneet kaikki menestyvät yritykset.

Apuna työelämän kehittämisessä yrittäjälle on useita tahoja, kuten erilaiset hankkeet ja julkiset yrityspalvelutoimijat. Hankkeet tosin mielletään usein vain hankkeiksi, jotka eivät jätä jälkeensä mitään ja niihin osallistuvat aina samat yritykset. No ehkä ne ovat juuri ne menestyneet yritykset?

Kolmen ELY-keskuksen ESR –rahoitteinen hanke tarjoaa sinulle mahdollisuuden saada yrityksesi kehittämispolulle. Kyllä olemme yksi hanke muiden joukossa, mutta haluamme, että tästä hankkeesta sinulle jää kättä pidempää. Kuten edellä kuvasin, työelämän laatuun panostamista tehdään askel kerrallaan ja me autamme sinua niiden askelien ottamisessa. Haastankin nyt jokaista yritystä laajentamaan omaa ajattelutapaansa ja miettimään mihin oikeasti kannattaa satsata: myyntiin ja markkinointiin niin kuin aina ennenkin vai siihen, että sitä tekee osaava ja hyvinvoiva henkilöstö.

Usko pois, kehittäminen kantaa kasvuun!

Henna Nurminen