Laakereille ei jäädä lepäämään!

Raija TuominenYrittäminen lähti pienestä – ja laajeni vähitellen

Vuonna 1994 Raija Tuominen perusti yrityksen, joka oli aluksi nimenomaan viestintätoimisto. Viestintätoimiston työnjako oli sellainen, että Tuominen kirjoitti juttuja ja hänen miehensä Reijo Koirikivi valokuvasi. Samoihin aikoihin digitaalisuus teki tuloaan painomaailmaan ja lehtien tekemiseen.

”Me tehtiin valtakunnallisiin aikakauslehtiin juttuja tilauksesta. Aika nopeasti ruvettiin myös tekemään asiakas- ja sidosryhmälehtiä, kokonaisia julkaisuja. Koulutin itseni myös tekemään lehtien taittoja. Me hoidimme jakelut, painatukset ja kaiken. Teimme pitkään useita eri asiakaslehtiä. Parhaimmillaan teimme viittä julkaisua. Se työllisti melkein täysin.”

Vähitellen Tuomisen puolisoa rupesi yhä enemmän kiinnostamaan henkilökuvaus ja hän kouluttautui alalle. Ensimmäinen valokuvausstudio perustettiin vuonna 1996, kun yrityksellä oli ikää pari vuotta. ”Studio sijaitsi Oulun Heinäpäässä vanhan Valion meijerin tiloissa. Kuvausasiakkaita ei ollut vielä juurikaan. Kunnostettiin paikka ja se oli kyllä sisältä nätti, mutta ulkoa aika hirveä. Siellä aloiteltiin. Ensimmäisenä kesänä kuvauksissa kävi pari ylioppilasta ja muutama hääkuvaus oli. Leipäpuuna olivat edelleen julkaisut.”

Vähitellen tilanne on kuitenkin muuttunut julkaisujen siirtyessä yhä enemmän verkkoon. Tuominen tekee edelleen yksittäisiä juttuja, esimerkiksi tieteellisten tulosten yleistajuistamista. Tänä päivänä suurin osa yrityksen töistä liittyy kuitenkin valokuvauspalveluihin sekä yksityisille että yrityksille.

Tuomisen työuran aikana valokuvaamisessa on tapahtunut valtava muutos. Yrittämisen alkutaipaleella hänkin kehitti miehensä kanssa laboratoriossa, pimiössä, kuvia. Muotokuvapuolella Studio P.S.V. oli ensimmäisiä, joka otti digikuvauksen käyttöön, eli PSV oli oman alansa pioneereja, joka pääsi opettamaan myös kuvanvalmistamoja digikuvaamisen saloihin.

 

Yrittäjyyden ihanuus ja raskaus

”Jo opiskeluaikana mietin, että mieluummin alan freelancer-toimittajaksi kuin johonkin muuhun. Kyllä se varmaan ohjaili ajatusta jo silloin kohti yrittäjyyttä. Opiskeluaikana tein kesätoimittajana hommia muun muassa Pohjolan Sanomissa ja Pyhäjokiseutu-lehdessä ja olin tiedottajana seurakunnallakin. Kun valmistuin, pääsin Oulunsalo-lehden päätoimittajaksi. Siinä vaiheessa juuri iski 90-luvun lama. Oulunsalo-lehtikin vaihtoi omistajaa ja minulla loppui homma siinä. Silloin sitten sattumoisin odotin ainokaistamme ja pidin vuoden verran äitiyslomaa. Äitiysloman aikana se kirkastui – lähdin puolen vuoden yrittäjäkurssille ja kävin myös täydentävät opinnot toimittajapuolelle. 94 kesällä aloitin yrittäjänä ja sillä tiellä olen.”

Yrittäjyys oli ollut Raija Tuomisella jossain mielen sopukoissa aina – ajatus ei tuntunut vieraalta. Isällä oli ollut valokuvaamo ja äidin isällä edelleen toiminnassa oleva kirjapaino. Verenperintönä tuli ajatus siitä, että yrittämisessä ei ole mitään outoa. Uravalintaa edisti myös se, että myös miehelle, joka maatalon poikana oli tottunut kovaan työntekoon, yrittäjyys oli luonteva valinta.

Aluksi Tuomisen yritys oli käytännössä yksi työhuone, jossa hän kirjoitti juttuja, sekä pieni pimiö, jossa puoliso kehitti filmejä. ”Starttirahalla oli siinä vaiheessa iso merkitys. Tietokonekin piti hankkia, ja ne olivat 90-luvulla vielä kalliita. Siitä se vaan lähti. Kovaa hommaa se oli. Meidän lapsikin oli pieni eikä mitään varsinaista palkkaa nostettu moneen vuoteen. Sen verran otettiin kuin oli pakko.”

Nyt Tuomisella on yrittäjyyttä takana 23 vuotta. Tänä päivänä Studio P.S.V. työllistää yrittäjäpariskunnan lisäksi kolme muuta henkilöä ja on jo kymmenkunta vuotta toiminut omissa upeissa studiotiloissaan vilkkaalla liikepaikalla Oulun keskustassa.

Suomen Yrittäjänaisten ja Oulun seudun Yrittäjänaisten jäseneksi Tuominen hakeutui kuitenkin vasta reilut kymmenen vuotta sitten. ”Se on ollut merkityksellistä. Olen löytänyt sellaista porukkaa, jonka kanssa on helppoa jakaa kokemuksia yrittämisestä. Aika lailla keskenämme oli siihen asti tehty töitä, vain silloin tällöin tavattiin vähiä ystäviämme. Elämä oli hyvin työpainotteista, kun rakennettiin firmaa. Yrittäjänaisissa tuntui heti, että täällä on kuin kotonaan. Ja nyt toimin itse asiassa Oulun seudun yhdistyksen puheenjohtajana viimeistä vuotta. Kuusi vuotta tulee täyteen sitäkin hommaa jo.”

Muista tärkeistä verkostoista Tuominen mainitsee BNI-verkoston, Business Network Internationalin. Siinä verkostossa kaikkien intresseissä on kaupan kasvattaminen suositteluin. Eli kun tunnetaan, voidaan suositella toisten palveluita. Sitäkin kautta on tullut hyviä kontakteja ja kauppaakin.

 

Mistä puhtia riittää?

Raija Tuomisen jaksamisen salaisuus on rentouttava paikka eli kesämökki. ”Kesämökki on kaikkein tärkein henkireikä. Reilu 10 vuotta sitten hankittiin mökki sillä ajatuksella, että kun ei voida pitää pitkiä lomia niin mökin pitää olla lähellä. Siellä voi käydä iltasella, viettää viikonloput kesällä sekä pari viikon mittaista lomaa. Ainoa ongelma on se, että mökkikausi on niin lyhyt. Se on erilainen oma maailmansa, jossa on ulkohuussi ja saunaa lämmitetään puilla. Aivan uskomattoman rentouttava ja ihana paikka. Välillä on aivan pakko päästä saunaa lämmittämään ja uimaan vaikka kuinka väsyttäisi. Sitten luen, en saisi nukuttua, jos en lukisi. Kirjat vievät ajatukset pois työasioista. Hyvä dekkari tempaa mukaansa. Yritän myös pyöräillä työmatkoja. Itse asiassa asunto ostettiin sen takia tuosta viiden kilometrin päästä, että matka ei olisi liian pitkä pyöräiltäväksi. Se on sellaista hyötyliikuntaa ja kotiin palatessa työajatukset jäävät sinne pyörämatkalle. On ihana saada happea, vaikka olisi väsynytkin niin polkee sitten vähän hitaammin. Oulun seudun Yrittäjänaiset on sekin minulle tärkeä harrastus ja henkireikä.  Aina tulee hallituksen kokouksesta tai jäsentapaamisesta virkeämpänä kotiin.”

Yrittäjien arjen asiat ovat lähellä Tuomisen sydäntä. ”Mun mielestä kaikissa pienissä yrityksissä tehdään paljon työtä, jota olisi jakaa useammalle, mutta se ei vaan ole taloudellisesti mahdollista. Työhyvinvoinnin edistämisjuttujakin tarvittaisiin paljon vähemmän, jos työtä vaan olisi työntekijää kohden vähemmän – jaksettaisiin paremmin. Muistan 70-luvulla, kun olin enon kirjapainossa kaksi viikkoa töissä ja ensimmäistä kertaa työelämässä – minusta siellä oli leppoisaa. En muista, että olisi hulluna paiskittu töitä. Jossain vaiheessa työstä on tullut niin kallista. Palkan täytyy olla jollain tasolla, että sillä elää, mutta mitä isommat palkat ovat, sitä isommat kustannukset koituu yritykselle ja sitä tiukemmin sitten katsotaan, että sillä palkalla saadaan tehoja irti. Jollakin tavalla pitäisi saada kustannuksia alemmas yrittäjälle työllistää. Naisvaltaisilla aloilla yrittäjälle kaatuvat myös vanhemmuuden kulut. On todella käsittämätöntä, että pieni porukka maksaa suurimman osan vanhemmuuden aiheuttamista kustannuksista.”

Tuominen on erityisen tyytyväinen yrittämisessä siihen, että työ on hyvin luovaa – työt pitää itse hankkia ja luoda, mutta lisäksi pitää keksiä miten ne toteutetaan ja kuka ne tekee. Yrittämisessä parasta on, että saa olla oman itsensä herra. Välillä voi esimerkiksi pitää etätyöpäivän joen rannalla mökillä tai vapaapäivän, kun on tehty pitkää päivää. Omaa ajankäyttöä voi hallita, vaikka Tuominen huomauttaakin, että se on osin näennäistä, koska hommaa on niin paljon.

 

Koko ajan pitää kehittää toimintaa

”Kun yrittäjyyttä on takana 23 vuotta, siihen mahtuu hyviä ja huonoja päiviä, mahtavia onnistumisia ja tietysti myös haastavampiakin hetkiä. Hankalista tilanteista olemme selvinneet pitämällä pään kylmänä. Ei saa antaa periksi. Jos ei tiedä, pitää ottaa selvää, ja pitää uskaltaa seistä sen takana, mihin uskoo. Ei pidä myöskään jäädä lepäämään laakereilla, vaan yritystoimintaa on pakko kehittää koko ajan.”

Aloittavia yrittäjiä Tuominen varoo luottamasta juttuihin, jotka vaikuttavat liian hyviltä ollakseen totta. ”Ennen isoja päätöksiä kannattaa aina nukkua muutamankin yön yli.”

Yrittäjälle muun muassa rekrytoinnit ovat tarkan mietinnän paikkoja. ”Meillä on aivan loistavat työntekijät, mutta olemmekin tehneet töitä rekrytointien eteen. Haastatellaan vaikka moneenkin kertaan. Yrittäjien kannattaa ottaa koeajat ehdottomasti käyttöön täysimääräisinä. Vasta työssä sen oikeasti näkee, mitä ihminen osaa ja, miten sopeutuu työyhteisöön. Pienessä työyhteisössä on kaiken A ja O, että porukka pystyy toimimaan yhdessä.”

”Haastattelemme perusteellisesti myös työharjoitteluun tulevat opiskelijat, ja valitsemme vain oppimiseen motivoituneet ja alasta aidosti kiinnostuneet nuoret. Näin olemmekin saaneet tutustua ihaniin nuoriin ihmisiin, joista monet ovat päässeet meille myös töihin.”

Raija Tuomisen mukaan Suomi tarvitsee yrittäjiä, työtä, työpaikkoja ja työntekijöitä. Tänä päivänä työpaikoista suurin osa on pienissä yrityksissä. Tuomisen sanojen mukaan pienissä yrityksissä eivät pomot patsastele pöydän takana, vaan töitä tehdään vähintään saman verran kuin työntekijätkin, yleensä vielä enemmänkin. Siksi hänen mielestään työlainsäädäntöä ja sopimuskäytäntöjä pitäisi rukata vastaamaan tämän päivän työelämää.

Uusia yrittäjiä hän kannustaa lähtemään aktiivisesti mukaan erilaisiin osaamista ja jaksamista tukeviin verkostoihin, muun muassa yrittäjäjärjestöihin. Verkostojen kautta saa tsemppiä, mutta myös asiakkuuksia. Mitä useamman ihmisen tuntee, sitä parempi. ”Aivan ihaillen katson nuoria yrittäjiä. He ovat heti verkostoitumassa, sanomassa päivää ja antamassa käyntikorttia. Eli ehdottomasti monenlaisiin verkostoihin heti alusta asti mukaan.”

 

Raija Tuominen on ollut mukana Työterveyslaitoksen vetämässä Naiset työssä – yrittäjinä toimivien naisten työkyvyn ja terveyden edistäminen työpaikoilla yhdessä heidän kanssaan 2015 – 2018 – ESR-hankkeessa. Tuominen on edustanut hankkeen ohjausryhmässä Oulun seudun Yrittäjänaisia. Hankkeessa on kehitetty yhdessä terveyttä ja työkykyä edistäviä käytäntöjä ja oppaita pien- ja yksinyrittäjänaisille. www.ttl.fi/naisettyossa ja www.ttl.fi/yrittaja

Kirjoittaja: Anne Salmi, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos

Lähde: Anne Salmen tekemä Raija Tuomisen haastattelu lokakuussa 2017

Pidempi versio on luettavissa Naisten ääni –sivustolla

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s